No sitten rasioistani löytyy se kolmasosa, joka kulkee kultaista keskitietä, eli erottuu jotenkin mutta ei mitenkään ihmeellisesti. Usein juuri näissä tällaisissa perhoissa käytetään värikästä kuulaa tai fluoriväriä iskupisteenä. Perhot eivät itsessään ole juurikaan minusta mielenkiintoisia, mutta ehkäpä tuo pikkiriikkinen värin tai kimalteen käyttö antaa sen verran uskoa että noitakin perhoja pitää askiin aika tavalla sitoa ja kun kalat tuollaisista keskikaistan malleista tykkäävät aivan valtavasti, ehkä jo senkin vuoksi ainakin harkitsen uusien sellaisten perhojen tekoa rasian syövereihin.
Luomut ovatkin sitten vähemmistönä minun laatikoissa. Ei siksi että ne olisivat jotenkin huonoja pyyntipelejä, ehkä vaan siksi että ne miellyttävät vähiten silmään. Luomujen osuus rasioissani onkin edellisiä vähäisempi, mutta tilejä tasaa se että niiden mallit on valikoitu huolellisemmin kuin edellisten osalta. Mitä ikinä harakkana sidonkin, sen tiedän että aina on hyvä olla kaikkea..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti