lauantai 12. huhtikuuta 2014

Blingiä, keskikaistaa vai luomua?

Jos tarkastelet perhorasioidesi sisältöä lähemmin, huomaatko niistä jotain? Oletko kenties värikäs, maanläheinen, vai jotain noiden väliltä? Istahdin yhtenä iltana keittiönpöydän ääreen tekemään inventaariota siitä mitä vielä pitäisi kauden alkuun mennessä ehtiä sitomaan. Siinä perhoja tuijotellessa minulle tuli sitten sellainen olo että taidan olla aikamoinen taidesieluinen harakka. Yli kolmasosa rasioiden sisällöstä on erittäin värikästä ja kimaltaa aivan vimmatusti. Eikä tuolle värikylläiselle kimallevimmalle taida tulla ihan heti stoppia kun jatkuvasti on jokin uusi värikäs perhomalli mielessä. Minun onneksi joillakin niistä saa jopa kaloja joskus, joten saan hyvillä mielin olla harakka.



No sitten rasioistani löytyy se kolmasosa, joka kulkee kultaista keskitietä, eli erottuu jotenkin mutta ei mitenkään ihmeellisesti. Usein juuri näissä tällaisissa perhoissa käytetään värikästä kuulaa tai fluoriväriä iskupisteenä. Perhot eivät itsessään ole juurikaan minusta mielenkiintoisia, mutta ehkäpä tuo pikkiriikkinen värin tai kimalteen käyttö antaa sen verran uskoa että noitakin perhoja pitää askiin aika tavalla sitoa ja kun kalat tuollaisista keskikaistan malleista tykkäävät aivan valtavasti, ehkä jo senkin vuoksi ainakin harkitsen uusien sellaisten perhojen tekoa rasian syövereihin.



Luomut ovatkin sitten vähemmistönä minun laatikoissa. Ei siksi että ne olisivat jotenkin huonoja pyyntipelejä, ehkä vaan siksi että ne miellyttävät vähiten silmään. Luomujen osuus rasioissani onkin edellisiä vähäisempi, mutta tilejä tasaa se että niiden mallit on valikoitu huolellisemmin kuin edellisten osalta. Mitä ikinä harakkana sidonkin, sen tiedän että aina on hyvä olla kaikkea..






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti