maanantai 21. huhtikuuta 2014

Simolax

Olemme kovaa vauhtia menossa kesää kohti ja pikkuhiljaa pitää valmistautua myös lohikarkeloita varten. Olen jättänyt jo useampana vuonna reissun Simojoelle väliin kalatilanteen takia, mutta saatan tänä kesänä käydä ainakin pari lupaa siellä heittämässä ja samalla voin muistella vanhoja hyviä aikoja. Ennen jokivarteen pääsyä, muistelen muutamaa perhomallia joilla olen onnistunut kaloja tuolta saamaan ja täytyykin muistaa sitoa vielä muutama uusi yksilö rasiaan varmuuden varalle.

Simo gp

Kesäkuussa 2004 viikon reissumme viimeisellä luvalla, aivan luvan viimeisillä hetkillä tällä mallilla sain suukoskesta 6,5kg kirkkaan lohen. Erittäin yksinkertainen ja helposti sidottava malli ja kaikki tarpeet löytyvät kultafasaanin nahkasta. Kannattaa kokeilla myös värjättyjen nahkojen höyheniä.

koukku : #6 kaksihaara.
Pyrstö : Kultafasaanin keltainen rintahöyhen.
Runko : Harmaanruskea untuvainen vartalohöyhen dubattuna. Alle kannattaa laittaa lakkaa tai pikaliimaa.
Siipi : Yhteensä kuusi pientä punaista rintahöyhentä, kolme puolelleen vuoronperään päällekkäin sidottuna.
Häkilä : Pitkäsiikasinen punainen rintahöyhen, siiven eteen kierrettynä.


Simon 19

Vuonna 2005 sain toistaiseksi suurimman kalani #8 tuplakoukkuun tehdyllä pikkuisella sidoksella. Esikuvana taisi tuolloin olla perho nimeltä Dee Royal ja siihen sitten miksattiin vähän sitä sun tätä. Helpohko sidos ja kelpaa kaloille monenlaisissa vesistöissä. Oman rasian nro 1 tummaan veteen.

Koukku : Pronssi kaksihaara.
Hela : Soikea kulta.
Pyrstö : Oranssi fluoro fibre.
Vyö : Musta ice dubbing.
Kierre : Soikea kulta.
Runko : Puolet hologrammi kulta ja puolet oranssi keinokuitu dubattuna.
Siipi : Oranssia, keltaista ja mustaa oravankarvaa.
Sarvet : Hologrammi kulta. 
Häkilä : Ruskeaksi värjätty kultafasaanin punainen rintahöyhen siiven eteen kierrettynä.
Pää : Oranssi lanka ja reilun kokoinen.

Näitten kahden lisäksi täytyy vielä tehdä pari pientä Santun Gryynistä ja muutama pikkiriikkinen hitsipilli ja siinäpä se arsenaali sitten onkin. Jospa niillä Simojoelta vielä joskus jotain saisi. Kireitä!









4 kommenttia:

  1. Kiitti vinkeistä. Harmittää tuo Simon kohtalo. Itekkin tulee käytyä kerran vuodessa katsastamassa sen surkea tilanne, Jospa siellä vielä jokin kaunispäivä kalaa nousisi kunnolla. Varmaan ens kesänä taas ja noita sun reseptejä pitää sitoa hieman varioiden. Mun blogin osoite jos kiinnotaa katella. www.hullunhuvit.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka tilanne lohen osalta on tuolla aika lohduton, ainahan sitä sopii toivoa että tilanne paranee ja uskaltaa laittaa oma viissenttinen kiinni asioiden korjaamiseksi, jos tilanne niin vaatii. Onneksi joen yläosilla on harjusta vielä hyvin ja paikat erittäin hienoja, niin siinäkin on jo tarpeeksi syytä käydä vuosittain visiitillä tuolla. Hyvää juttua sulla blogissa Ville.

      Poista
  2. Tervehdys Kristian! Ensin alkuun kiitoksia hyvästä blogista ja varsinkin hyvistä perhoresepteistä. Kohta olisi itsellä edessä ensimmäinen Simojoen reissu ja yleensäkkin ensi kertaa kaksikätisellä kalaan. Noista sinun hienoista Simojoen perhoista sidoinkin jo omat versiot mutta onko vanhalla Simon konkarilla antaa muita hyviä vinkkejä. Suukoski ilmeisesti ainakin on ollut hyvä paikka? Tarkoitus olisi päästä alkuun tuossa lohen perhokalastuksessa ja myös lusikkaakin lohille tarjota.
    Terv. Petri J

    VastaaPoista
  3. Kyllä minun mielestäni suukoski-mertakoski on kiivaimman nousun aikaa potentiaalisimmat paikat lohen saantiin, mutta äkkiä sitä kalaa löytyy pitkin jokea. Mertakosken yläpuolella oleva merikoski on todella hieno kalastaa ja siitä löytyy potentiaalisia paikkoja useampi, joten aikaa menee kalastamiseen puolikin päivää. Tunnettuja paikkoja joista lohia saadaan on suu- ja mertakosken lisäksi ylempänä hömmönkoski ja vielä vähän ylempänä hanskakoskí ja näissä monesti näkee kaloja. Itse valitsen kalastettavan paikan sen mukaan, että saan kalastaa kohtuullisen rauhassa. Ei pari kalastajaa vielä haittaa, mutta jos on enemmän porukkaa, menen muualle. Simon sillan yläpuolella pohjoista rantaa ajettaessa ylävirtaan pääsee sellaiselle koskipätkälle kuin harskukoski, muistaakseni. Siinä on koko päivän urakka että sen kaikki potentiaaliset kohdat hankaa ja useimmiten saa olla aivan itsekseen siellä.Ottipeleistä en oikein osaa sanoa mitään, koska aika vähän olen kaloja Simojoesta saanut. On niistä sellaisista kamppeista ollut puhetta millä kaloja saa, mutta ne varmaan antavat toisille paremmin kuin minulle. Paljon käyttivät ennen tiuran jotain kapeaa sinihopeista lusikkaa ja saivat kalaa ja itse näin yhden lohen sellaisella saatavan. Kapeaa lusikkaa kovaan virtaan ja leveämpää miedompaa, näin sen asian näkisin. Hyvää mieltä ja kovaa yrittämistä, siinä taitaa olla resepti nykytilaisen Simojoen kalastukseen, kireitä!

    VastaaPoista